Happy Holidays!

Oi Joulu, tuo juhlapyhistä rakkain! Päätimme jo vaihdon suunnitteluvaiheessa, että vietämme Jouluaattoa Kanadalaisittain. Vaikka kotimaisessa Joulussa onkin niin paljon enemmän taikaa ja perinteitä, olen silti onnellinen saadessani kokea toisen kulttuurin versioita yhteisistä juhlapyhistämme. Onneksi ruoka oli yhtä tärkeässä asemassa muista eroavaisuuksista huolimatta ;) Kanadan kulttuuriin kuuluu jälleen kalkkuna ja karpalokastike, tuttu juttu kiitospäivältä. Suomessa perinteikkäitä ruokia on paljon enemmän. Eräs mielenkiintoinen ja uusi juttu, joka tehtiin ennen illallista oli ''christmas cracker'' eli karkin muotoinen pieni lahjapaketti, jonka päistä piti vetää ja pamauttaa sisältö ulos. Sisältä ilmestyi paperinen kruunu, joka laitettiin päähän sekä pieni lelu, työkalu tai muu vastaava lahja. Saunaa oli suunnaton ikävä... on oikeastaan ollut jatkuvasti joulunkin ulkopuolella, sillä täällä saunaan törmää vain harvoissa liikuntakeskuksissa ja sisään päästyäsi et saa heittää edes vettä kiukaalle. Joululaulujen soitto aloitetaan täällä jo hyvissä ajoin lokakuussa ettei vaan pääsisi ''Last Christmas'' - kappaleen sanat aattona unohtumaan. Pääsärkyhän siitä tuli. Kuusikin laitetaan jo samoihin aikoihin pystyyn, mikä loksautti tämän tytön leuat auki, joka on koristellut viimeiset 20 vuotta kuusen vasta aattoaamuna! Joulupukki ei käynyt jakamassa lahjoja, vaan häntä käydään tapaamassa vain ostoskeskuksissa. Ja olen aina pitänyt Suomea kovana kuluttajamaana etenkin joululahjojen kanssa, mutta väärässä olin. Boxing Day on uhkarohkeiden shoppailijoiden hommaa. Mutta kuten sanoin, olen onnellinen että sain viettää ensimmäisen kanadalaisen jouluni mahtavassa seurassa, lasten, hyvän ruuan, musiikin ja aktiviteettien kera! Videopuhelu oman perheen kesken kotiin oli tottakai myös iso osa jouluaattoa :)

Kaikkiin kauppakeskuksiin oli rakennettu jonkinlainen paikka Joulupukkia varten

Cavalcade of Lights

Joulukauden avajaiset: erittäin hyvä syy lähteä taas käymään Nathan Phillis Squarella. Luvassa on lukuisia musiikkiesityksiä, yhteislauluja ja puheita jouluisella teemalla. Tilaisuuden kruunasi lähtölaskenta ja valojen sytyttäminen Kaupungintalon edustalle pystytettyyn joulukuuseen, ilotulituksia unohtamatta. Klaustrofobiaan taipuva tyyppi ei kuitenkaan näistä kekkereistä nauti, sillä jouduimme kirjaimellisesti puristuksiin ihmisjoukon keskelle 30 minuutiksi ennen ulospääsyä alueelta. Liikenne oli onneksi Queen-streetiltä poikki, joka helpotti nopeaa ihmismassan liukenemista. Mutta taas jonotettiin ja suomalaisen kärsivällisyys oli koetuksella ;)

Samaisena iltana päätettiin lähteä olutmaisteluun erikoistuneeseen ravintolaan, joka tarjosi yli 120 erilaista olutvariaatiota. Olutkulttuuri on täällä todella huomattava: paikalliset ovat ylpeitä maansa omista panimoista ja brändeistä. Olut on liitetty urheiluun vieläkin vahvemmin kuin Suomessa ja sitä kulutetaan huomattavasti enemmän peleissä eikä säädöksiäkään liiemmin ole (nimim. ei pulloja katsomoon, hyvä Suomi!). Kertaakaan en ole joutunut tilanteeseen, jossa alkoholi olisi aiheuttanut täällä yhtä väkivaltaisia tilanteita tai toimenpiteitä. Suurempi kysymysmerkki on mielestäni kannabiksen käytön yleisyys ja hyväksyntä.